Esivaihdevuodet, vaihdevuodet vai postmenopaussi?

Kuukautisesi tulevat vielä, mutta eivät enää samalla tavalla kuin ennen. Tai ehkä viimeisistä kuukautisista on kulunut jo useita kuukausia, etkä tiedä, oletko vielä esivaihdevuosissa vai joko postmenopaussissa.

Vaihdevuosiin liittyviä sanoja käytetään iloisesti ristiin. Esivaihdevuodet, perimenopaussi, menopaussi, vaihdevuodet ja postmenopaussi saattavat kaikki esiintyä samassa keskustelussa – joskus tarkoittamassa lähes samaa asiaa.

Ei siis ole ihme, jos mieleesi tulee kysymys:

Missä vaihdevuosien vaiheessa minä oikeastaan olen?

Lyhyesti sanottuna:

• Esivaihdevuosissa kuukautiset tulevat yleensä vielä, mutta kierto ja hormonitoiminta alkavat muuttua.

• Menopaussi tarkoittaa viimeisiä luonnollisia kuukautisia. Se ei ole vuosia kestävä vaihe vaan yksi ajankohta, joka voidaan vahvistaa vasta jälkikäteen.

• Postmenopaussi tarkoittaa menopaussin jälkeistä elämänvaihetta.

• Vaihdevuodet on laajempi yleisnimitys koko muutokselle ennen menopaussia ja sen jälkeen.

Yksi syy on se, että arkikielessä sanalla vaihdevuodet tarkoitetaan milloin oireita, milloin kuukautisten loppumista ja milloin koko keski-iän hormonaalista muutosta.

Lääketieteellisesti sanat tarkoittavat kuitenkin hieman eri asioita.

Vaihdevuodet ovat pitkä ajanjakso

Vaihdevuodet eli klimakterium tarkoittavat ajanjaksoa ennen menopaussia ja sen jälkeen. Tänä aikana munasarjojen toiminta heikkenee vähitellen, ovulaatiot päättyvät ja veren estrogeenipitoisuus laskee.

Menopaussi on yksi ajankohta

Menopaussi ei tarkoita kaikkia vaihdevuosia eikä kaikkia vaihdevuosioireita. Se tarkoittaa viimeisiä oman hormonitoiminnan aiheuttamia kuukautisia.

Ongelma on siinä, ettei viimeisten kuukautisten hetkellä vielä tiedetä niiden olevan viimeiset. Menopaussin ajankohta voidaan vahvistaa vasta, kun kuukautiset ovat olleet poissa 12 kuukautta.

Postmenopaussi jatkuu loppuelämän

Postmenopaussi tarkoittaa menopaussin jälkeistä aikaa. Se ei ole vain lyhyt kuukautisten loppumista seuraava vaihe, vaan uusi hormonaalinen elämänvaihe.

Ensimmäinen vuosi viimeisten kuukautisten jälkeen kuuluu määritelmästä riippuen sekä perimenopaussin loppuosaan että varhaiseen postmenopaussiin. Käsitteet menevät siis tässä kohdassa hieman päällekkäin. STRAW+10-vaiheistuksessa varhainen postmenopaussi alkaa viimeisistä kuukautisista, vaikka perimenopaussin katsotaan päättyvän vasta 12 kuukautta niiden jälkeen.

Tavallisen naisen ei tarvitse ratkaista tätä terminologista

palapeliä täydellisesti. Tärkeämpää on ymmärtää, mitä omassa kehossa tapahtuu ja millaista tukea tai hoitoa tarvitset.

Esivaihdevuodet: kuukautiset jatkuvat, mutta keho alkaa muuttua

Esivaihdevuodet eli perimenopaussi ovat siirtymävaihe kohti menopaussia.

Tässä vaiheessa kuukautiset eivät yleensä ole vielä loppuneet.

Ensimmäinen havaittava muutos voi olla se, että kuukautiskierto lyhenee muutamalla päivällä. Myöhemmin kierto voi pidentyä ja muuttua epäsäännölliseksi. Myös vuodon määrä ja kesto voivat vaihdella.

Esivaihdevuosissa saatat huomata esimerkiksi:

• kuukautiskierron lyhentyvän tai pidentyvän

• kuukautisten muuttuvan runsaammiksi tai niukemmiksi

• kuukautisia edeltävien oireiden voimistuvan

• unen muuttuvan katkonaisemmaksi

• kuumien aaltojen tai yöhikoilun alkavan

• mielialan ja stressinsietokyvyn muuttuvan

• keskittymisen vaikeutuvan

• nivelten, lihasten tai palautumisen muuttuvan

• limakalvojen tai seksuaalisen hyvinvoinnin muuttuvan.

Oireita voi esiintyä jo vuosia ennen kuukautisten päättymistä.

Alussa ne voivat olla lieviä ja ajoittaisia. Yhtenä kuukautena olo voi olla hankala ja seuraavana lähes entisenlainen.

Mitä hormoneille tapahtuu esivaihdevuosissa?

Munasarjoissa olevien munarakkuloiden määrä vähenee koko hedelmällisen iän ajan. Kun munarakkuloita on jäljellä vähemmän, myös munasarjojen ja aivojen välinen hormoniviestintä muuttuu.

Alkuvaiheessa estrogeeni ei välttämättä ole jatkuvasti matala.

Estrogeenin määrä voi vaihdella aiempaa voimakkaammin. Toisinaan pitoisuus voi olla korkea ja toisinaan matala.

Myös ovulaation ajoitus ja toiminta voivat muuttua. Koska progesteronia muodostuu erityisesti ovulaation jälkeen, ovulaation muutokset vaikuttavat myös progesteronirytmiin.

Tämä voi selittää sitä, miksi oireet vaihtelevat ja miksi kuukautisia edeltävä aika voi muuttua aikaisempaa vaikeammaksi.

Terveyskirjaston mukaan esivaihdevuosien alkuvaiheessa estrogeeni- ja keltarauhashormonitasot voivat vaihdella voimakkaasti, vaikka varsinaista jatkuvaa estrogeenipuutosta ei vielä olisi.

Esivaihdevuodet eivät siis ole pelkkä estrogeenin alamäki. Alkuvaihe muistuttaa usein enemmän hormonaalista vuoristorataa – eikä kukaan edes kysynyt, haluatko kyytiin.

Esivaihdevuosien mahdollisuutta kannattaa pohtia, jos:

• kuukautiset tulevat edelleen

• oma kuukautiskiertosi on muuttunut aikaisemmasta

• kuukautisia edeltävät oireet ovat voimistuneet

• sinulle on tullut uusia unihäiriöitä, kuumia aaltoja tai yöhikoilua

• useampi kehon toiminta on muuttunut samoihin aikoihin

• oireet tulevat aaltoina tai liittyvät kuukautiskiertoon.

Esivaihdevuosien tunnistamisessa ei katsota vain sitä, tulevatko kuukautiset. Olennaista on verrata nykyistä kiertoa, vuotoa ja vointia siihen, mikä on ollut juuri sinulle tavallista.

Jos kuukautisesi ovat vielä säännölliset, hormonaalinen muutos voi silti olla mahdollinen. Täysin muuttumattoman ja säännöllisen kierron aikana myös PMS ja oireiden muut mahdolliset syyt on kuitenkin huomioitava.

Menopaussi tarkoittaa viimeisiä luonnollisia, oman hormonitoiminnan aiheuttamia kuukautisia.

Suomalaisilla ja muualla Euroopassa menopaussi tapahtuu keskimäärin noin 51 vuoden iässä. Tavallisimmin se ajoittuu 45–55 vuoden välille, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta.

Menopaussi ei siis tarkoita hetkeä, jolloin ensimmäinen kuuma aalto tulee. Se ei myöskään tarkoita koko aikaa, jolloin kuukautiset ovat epäsäännölliset.

Menopaussi voidaan todeta vasta jälkikäteen:

Kun luonnollisia kuukautisia ei ole tullut 12 kuukauteen, viimeisin vuoto voidaan todeta menopaussiksi.

Tämä määritelmä toimii parhaiten silloin, kun nainen ei käytä vuotoihin vaikuttavaa hormonaalista ehkäisyä ja kohtu on tallella.

Voiko menopaussin aikana vielä tulla kuukautisia?

Menopaussin jälkeen luonnollisia kuukautisia ei enää tule. Ennen kuin 12 kuukauden vuodoton jakso on täyttynyt, ei kuitenkaan voida varmasti tietää, olivatko viimeisimmät kuukautiset todella viimeiset.

Jos esimerkiksi kuukautisista on kulunut kahdeksan kuukautta ja vuoto alkaa uudelleen, menopaussia ei ole vielä voitu vahvistaa. Kahdentoista kuukauden laskeminen alkaa uuden vuodon jälkeen alusta, ellei vuodon taustalla ole jotakin muuta syytä.

Poikkeava, runsas tai toistuva vuoto on aina syytä arvioida yksilöllisesti.

Postmenopaussi alkaa menopaussin jälkeen.

Kun kuukautisia ei ole ollut 12 kuukauteen, tiedät olevasi postmenopausaalisessa vaiheessa – mikäli vuodon puuttuminen ei johdu ehkäisystä, kohdunpoistosta, lääkityksestä tai muusta tekijästä.

Postmenopaussi ei tarkoita automaattisesti sitä, että kaikki oireet olisivat ohi.

Kuumat aallot ja hikoilukohtaukset ovat monella voimakkaimmillaan myöhäisessä perimenopaussissa ja ensimmäisinä vuosina menopaussin jälkeen. Osalla oireet helpottavat melko nopeasti, kun taas toisilla ne jatkuvat pitkään.

Postmenopaussissa voivat jatkua tai korostua esimerkiksi:

• kuumat aallot ja yöhikoilu

• unihäiriöt

• limakalvojen kuivuus

• emättimen kutina, kirvely tai yhdyntäkivut

• tihentynyt virtsaamistarve

• seksuaalisen halun tai toiminnan muutokset

• nivel- ja lihasoireet

• kehonkoostumuksen muutokset.

Vaihdevuosien yhteydessä koetaan myös mielialan, muistin ja keskittymisen muutoksia, mutta niiden tausta on usein monitekijäinen. Esimerkiksi unihäiriöt, elämäntilanne, kuormitus, lääkitykset ja muu terveydentila voivat vaikuttaa oireisiin hormonimuutosten rinnalla.

Postmenopaussi on myös pitkäaikaisen terveyden vaihe

Postmenopaussissa huomio siirtyy oireiden lisäksi pitkäaikaiseen terveyteen.

Estrogeenitason lasku liittyy esimerkiksi luuston, kehonkoostumuksen, limakalvojen sekä sydän- ja verisuoniterveyden muutoksiin. Kaikki keski-iän jälkeen tapahtuva ei kuitenkaan johdu hormoneista, sillä samanaikaisesti myös ikääntyminen, liikunta, ravitsemus, uni, perimä, paino ja sairaudet vaikuttavat terveyteen.

Tässä vaiheessa on hyvä kiinnittää huomiota muun muassa:

• lihasvoiman ylläpitämiseen

• luustoa kuormittavaan liikuntaan

• riittävään uneen ja palautumiseen

• sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin

• limakalvojen hyvinvointiin

• seksuaaliseen terveyteen

• omiin seulontoihin ja terveystarkastuksiin.

Postmenopaussi ei ole alamäkeen siirtymistä. Se on pitkä elämänvaihe, jossa kehon tarpeet muuttuvat ja jossa omaan terveyteen voidaan edelleen vaikuttaa monella tavalla.

1. Tulevatko kuukautiset vielä?

Jos kuukautiset jatkuvat mutta kierto tai vuoto on muuttunut, kyse voi olla esivaihdevuosista.

Jos kuukautiset ovat säännölliset ja täysin ennallaan, yksittäisten oireiden taustalla voi olla esivaihdevuosien lisäksi esimerkiksi PMS, stressi, unihäiriö tai jokin muu terveydellinen syy.

2. Kuinka kauan viimeisistä kuukautisista on?

• Alle 12 kuukautta: olet todennäköisesti vielä vaihdevuosien siirtymävaiheessa.

• Vähintään 12 kuukautta: menopaussi voidaan yleensä vahvistaa ja olet postmenopausaalisessa vaiheessa.

• Vuotoa tulee uudelleen 12 kuukauden jälkeen: hakeudu tutkimuksiin.

3. Käytätkö hormonaalista ehkäisyä?

Yhdistelmäehkäisy, minipillerit, ehkäisykapseli ja hormonikierukka voivat muuttaa tai lopettaa vuodot. Tällöin kuukautisista ei välttämättä voi päätellä luotettavasti hormonaalista vaihetta.

Myöskään yhdistelmäehkäisyn aikana tehtävästä FSH-mittauksesta ei yleensä ole hyötyä vaihdevuosien toteamisessa.

4. Onko kohtusi poistettu?

Jos kohtu on poistettu mutta munasarjat ovat tallella, kuukautisvuotoa ei tule, vaikka munasarjojen hormonitoiminta jatkuisi. Menopaussin tarkkaa ajankohtaa ei silloin voida määrittää vuotojen perusteella.

Tilannetta arvioidaan iän, oireiden, aikaisemman terveydentilan ja tarvittaessa tutkimusten avulla.

5. Onko myös munasarjat poistettu?

Jos molemmat munasarjat poistetaan ennen luonnollista menopaussia, estrogeenituotanto vähenee nopeasti ja alkaa kirurginen menopaussi.

Muutos on erilainen kuin vuosia kestävä luonnollinen siirtymävaihe, koska hormonitaso laskee nopeasti eikä vähitellen. Hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti terveydenhuollossa.

Useimmiten yli 45-vuotiaan naisen vaihdevuosivaihetta arvioidaan iän, kuukautiskierron ja oireiden perusteella. Ultraääni- tai laboratoriotutkimuksia ei yleensä tarvita tyypillisen vaihdevuosidiagnoosin varmistamiseen.

Yksittäinen FSH-tulos ei välttämättä kerro luotettavasti vaiheesta, sillä FSH-pitoisuus voi vaihdella jopa päivittäin. Myös estradiolipitoisuus vaihtelee kuukautiskierron ja perimenopaussin aikana, eikä yksittäisestä estradioliarvosta voida päätellä oireiden voimakkuutta tai hormonaalista vaihetta.

Tutkimuksia voidaan harkita tarkemmin, jos:

• oireita tai kuukautiskierron muutoksia ilmenee alle 45-vuotiaana

• kuukautiset loppuvat alle 40-vuotiaana

• oirekuva on epätyypillinen

• hormonaalinen ehkäisy vaikeuttaa tilanteen arviointia

• epäillään raskautta, kilpirauhasen toimintahäiriötä, anemiaa tai muuta oireiden syytä

• vuoto on poikkeavaa.

Miksi oman vaiheen tunnistamisesta on hyötyä?

Hormonaalisen vaiheen nimeäminen ei ole itseisarvo. Sen tarkoituksena ei ole mahduttaa sinua yhteen lokeroon.

Vaiheen ymmärtäminen voi kuitenkin auttaa sinua:

• tunnistamaan, mitä kehossasi tapahtuu

• ymmärtämään kuukautiskierron ja oireiden yhteyttä

• arvioimaan ehkäisyn tarvetta

• valmistelemaan vastaanottokäyntiä

• löytämään tilanteeseesi sopivaa hoitoa ja omahoitoa

• suuntaamaan huomion oikeisiin pitkäaikaisen terveyden asioihin.

Esivaihdevuosissa painopiste voi olla kuukautiskierron, vuotojen, unen, mielialan ja vaihtelevien oireiden seurannassa.

Menopaussin lähellä kuumat aallot, yöhikoilu, unihäiriöt ja arkea haittaavat oireet voivat korostua.

Postmenopaussissa oireiden hoidon rinnalle nousevat limakalvojen, luuston, lihasten, aineenvaihdunnan sekä sydän- ja verisuoniterveyden pitkäaikainen tukeminen.

Mitä voit itse seurata?

Pidä muutaman kuukauden ajan yksinkertaista seurantaa:

• kuukautisten alkamispäivä

• kierron pituus

• vuodon määrä ja kesto

• tiputtelu tai välivuodot

• kuumat aallot ja yöhikoilu

• unen laatu

• mieliala ja stressinsietokyky

• päänsärky ja sydämen tykyttelyn tunne

• nivel- ja lihasoireet

• palautuminen

• limakalvo- ja virtsaamisoireet

• oireiden vaikutus arkeen.

Jos kuukautisia ei tule hormonaalisen ehkäisyn tai kohdunpoiston vuoksi, kiinnitä erityisesti huomiota oireiden alkamiseen, muuttumiseen ja vaikutukseen toimintakykyysi.

Oireseurannan tarkoituksena ei ole tarkkailla itseään joka hetki. Riittää, että saat näkyviin, onko oireissa ja voinnissa toistuva kuvio.

Milloin kannattaa hakeutua terveydenhuoltoon?

Hakeudu arvioon, jos oireet heikentävät untasi, työkykyäsi, mielialaasi, seksuaalista hyvinvointiasi tai tavallista arkeasi.

Varaa aika myös, jos:

• kuukautiset loppuvat alle 40-vuotiaana

• kuukautisvuoto muuttuu erittäin runsaaksi tai pitkäkestoiseksi

• sinulla on toistuvaa välivuotoa

• vuotoa tulee yhdynnän jälkeen

• sinulla on uutta alavatsakipua tai painontunnetta

• mielialasi laskee voimakkaasti

• sydämen tykyttelyyn liittyy rintakipua, pyörtymistä tai hengenahdistusta

• et pysty itse arvioimaan, voivatko oireet liittyä hormonaaliseen vaiheeseen.

Jos vuotoa tulee sen jälkeen, kun luonnolliset kuukautiset ovat olleet poissa vähintään 12 kuukautta, vuoto tulee aina tutkia.

Esivaihdevuodet tarkoittavat hormonaalista siirtymävaihetta, jolloin kuukautiset yleensä vielä tulevat mutta kierto, vuodot ja kehon toiminta alkavat muuttua.

Menopaussi tarkoittaa viimeisiä luonnollisia kuukautisia. Ajankohta voidaan vahvistaa vasta, kun kuukautisia ei ole ollut 12 kuukauteen.

Postmenopaussi tarkoittaa menopaussin jälkeistä elämänvaihetta. Oireet eivät välttämättä lopu heti kuukautisten päättymiseen, mutta hormonaalinen tilanne alkaa vähitellen vakiintua aiempaa matalammalle tasolle.

Vaihdevuodet on laajempi nimi koko tälle muutokselle ennen menopaussia ja sen jälkeen.

Sinun ei tarvitse tietää oikeaa termiä ennen kuin voit pyytää apua.

Tärkeintä on tunnistaa:

• mitä kuukautiskierrossasi on tapahtunut

• milloin oireet alkoivat

• miten ne ovat muuttuneet

• kuinka paljon ne vaikuttavat elämääsi.

Selvitä, mihin hormonaaliseen vaiheeseen tilanteesi voi sopia

Ension hormonaalisen vaiheen kysely auttaa sinua tarkastelemaan kuukautiskiertoa, unta, mielialaa, lämmönsäätelyä, limakalvoja, lihaksia, aineenvaihduntaa ja muita kehon muutoksia yhtenä kokonaisuutena.

Kysely ei tee diagnoosia eikä mittaa yksittäisen hormonin puutetta. Se auttaa sinua hahmottamaan, sopiiko tilanteesi paremmin:

• esivaihdevuosien alkuvaiheeseen

• myöhempään siirtymävaiheeseen

• menopaussin läheisyyteen

• postmenopaussiin

• vai tilanteeseen, jossa oireiden muita syitä kannattaa selvittää.

Ovatko vaihdevuodet ja menopaussi sama asia?

Eivät aivan. Vaihdevuodet tarkoittavat laajempaa ajanjaksoa ennen viimeisiä kuukautisia ja niiden jälkeen. Menopaussi tarkoittaa tarkasti viimeisiä luonnollisia kuukautisia.

Milloin esivaihdevuodet muuttuvat postmenopaussiksi?

Kun viimeisistä luonnollisista kuukautisista on kulunut 12 kuukautta, menopaussi voidaan vahvistaa ja nainen on postmenopausaalisessa vaiheessa. Määritelmissä ensimmäinen vuosi viimeisten kuukautisten jälkeen kuuluu samalla myös perimenopaussin loppuosaan.

Voinko olla postmenopaussissa, vaikka minulla on edelleen kuumia aaltoja?

Kyllä. Kuumat aallot ovat usein voimakkaita menopaussin läheisyydessä ja ensimmäisinä postmenopausaalisina vuosina. Osalla ne jatkuvat huomattavasti pidempään.

Miten tiedän vaiheeni, jos minulla on hormonikierukka?

Hormonikierukka voi vähentää tai lopettaa vuodot, joten vaihetta ei voida aina päätellä kuukautisista. Arviossa huomioidaan ikä, oireet, kierukan käyttöaika ja tarvittaessa ammattilaisen arvio tai laboratoriotutkimukset.

Voiko postmenopaussissa tulla vielä kuukautisia?

Luonnollisia kuukautisia ei enää tule menopaussin jälkeen. Jos veristä vuotoa esiintyy sen jälkeen, kun kuukautiset ovat olleet vähintään vuoden poissa, vuodon syy pitää aina tutkia.

Tarvitsenko verikokeen tietääkseni, missä vaiheessa olen?

Useimmiten yli 45-vuotiaan naisen vaihe arvioidaan oireiden ja kuukautiskierron perusteella. Yksittäinen FSH- tai estradioliarvo ei yleensä ratkaise asiaa, koska pitoisuudet voivat vaihdella.