Mistä tiedän, ovatko esivaihdevuoteni alkaneet?

Nukut ehkä kevyemmin kuin ennen. Kuukautisia edeltävä viikko tuntuu raskaammalta. Ärsyynnyt helpommin, palautuminen kestää ja kesken lauseen tutut sanat katoavat päästä. Välillä palelet ja välillä sinulle tulee yhtäkkiä kuuma.

Silti et ehkä osaa sanoa, mistä kaikki johtuu.

Onko tämä stressiä? Ikääntymistä? Liian vähän unta? Vai voisivatko esivaihdevuodet olla alkaneet?

Moni nainen huomaa muutoksen kehossaan jo kauan ennen kuin osaa yhdistää sitä vaihdevuosiin. Oireet voivat olla alkuun lieviä, vaihtelevia ja niin tavallisia, että ne selitetään helposti kiireellä tai elämäntilanteella.

Mistä tietää, että esivaihdevuodet ovat alkaneet? Esivaihdevuosien ensimmäiset oireet voivat näkyä kuukautiskierron muutoksina, univaikeuksina, voimistuneina PMS-oireina, kuumina aaltoina, mielialan vaihteluna, aivosumuna tai palautumisen hidastumisena. Perimenopaussi eli vaihdevuosien siirtymävaihe voi alkaa vähitellen, eikä kaikilla naisilla ole samoja oireita. Esivaihdevuosien tunnistamisessa tärkeintä on huomata, mikä omassa kehossa, kuukautiskierrossa ja voinnissa on muuttunut aikaisempaan verrattuna. Hormonaalisen vaiheen kysely auttaa kokoamaan oireet yhteen ja arvioimaan, voisivatko ne sopia alkaviin esivaihdevuosiin.

Esivaihdevuodet ovat voineet alkaa, jos kuukautiskiertosi, unesi, lämmönsäätelysi, mielialasi tai muu kehosi toiminta on alkanut muuttua sinulle uudella tavalla.

Yksi huonosti nukuttu viikko tai yksittäinen kuuma hetki ei vielä kerro esivaihdevuosista.

Epäily vahvistuu, kun:

• oireita on useampia

• ne toistuvat

• ne ovat sinulle uusia

• kuukautiskierrossa tai vuodon määrässä tapahtuu muutoksia

• oireet ajoittuvat tiettyyn kohtaan kuukautiskiertoa

• muutokset alkavat tavallisessa esivaihdevuosi-iässä.

Lääketieteellisesti perimenopaussi eli vaihdevuosien siirtymävaihe alkaa yleensä kuukautiskierron muutoksista ja mahdollisista vaihdevuosioireista. Vaihe alkaa tavallisesti useita vuosia ennen viimeisiä kuukautisia.

Tärkein vertailukohta et kuitenkaan ole toinen nainen, oirelista tai täydellinen kuukautiskierto.

Vertailukohta olet sinä itse muutama vuosi sitten.

Esivaihdevuodet ovat vaihe, jossa munasarjojen toiminta alkaa muuttua ennen viimeisiä luonnollisia kuukautisia.

Munasarjojen jäljellä olevien munarakkuloiden määrä vähenee. Samalla munasarjojen ja niitä säätelevien aivojen osien välinen hormoniviestintä alkaa muuttua.

Tämä vaikuttaa muun muassa:

• ovulaation ajoittumiseen

• estrogeenin muodostumiseen

• ovulaation jälkeiseen progesteronirytmiin

• kuukautiskiertoon

• lämmönsäätelyyn

• uneen ja hermoston toimintaan

• limakalvoihin

• lihaksiin, luihin ja aineenvaihduntaan.

Esivaihdevuosissa estrogeeni ei alkuun välttämättä ole jatkuvasti matala. Sen määrä voi heilahdella voimakkaastikin. Yhtenä kuukautena olo voi olla aivan tavallinen ja seuraavana keho tuntuu järjestävän omat festivaalinsa ilman lupaa tai ohjelmalehtistä.

Myös ovulaatio voi tapahtua epäsäännöllisemmin. Koska progesteronia muodostuu ovulaation jälkeen, ovulaation muutokset voivat vaikuttaa myös progesteronivaiheen rytmiin.

Siksi esivaihdevuosien alku voi tuntua hyvin erilaiselta kuin tasaisesti etenevä hormonien väheneminen.

1. Kuukautiskiertosi ei ole enää aivan entisensä

Ensimmäinen merkki näkyy välillä kuukautiskierrossa.

Kierto voi:

• lyhentyä

• alkaa vaihdella aiempaa enemmän

• muuttua myöhemmin pidemmäksi

• sisältää tavallista runsaampia tai niukempia vuotoja

• aiheuttaa aiempaa enemmän kipua tai tiputtelua.

Esimerkiksi aikaisemmin 28 päivän välein tulleet kuukautiset voivat alkaa tulla 24–25 päivän välein. Ne tulevat edelleen joka kuukausi, joten kierto näyttää säännölliseltä. Se on silti muuttunut siitä, mikä on ollut sinulle tavallista.

Kuukautiskierron lyheneminen, epäsäännöllistyminen ja vuodon määrän vaihtelu ovat tavallisia esivaihdevuosien varhaisia merkkejä.

Jos kuukautisesi tulevat edelleen hyvin säännöllisesti, lue myös:

Kuukautiset ovat säännölliset – voinko silti olla esivaihdevuosissa?

2. Kuukautisia edeltävä aika on muuttunut vaikeammaksi

Moni huomaa ensimmäisen muutoksen PMS-oireissa.

Saatat kokea ennen kuukautisia aiempaa enemmän:

• ärtyneisyyttä

• ahdistuneisuutta

• itkuherkkyyttä

• alakuloisuutta

• rintojen arkuutta

• turvotusta

• migreeniä tai päänsärkyä

• sydämen tykyttelyn tunnetta

• unettomuutta

• voimakasta väsymystä.

Ehkä ennen pärjäsit yhdellä päivällä kiukuttelua ja suklaalla. Nyt hankala vaihe voi kestää viikon tai pidempään.

Tämä ei automaattisesti tarkoita esivaihdevuosia. Kyseessä voi olla myös PMS tai vaikeampi PMDD-oireisto. Hormonaalisen ikääntymisen myötä kehon ja hermoston reagointi kuukautiskierron hormonivaihteluun voi kuitenkin muuttua.

Erityisen hyödyllistä on seurata, helpottavatko oireet kuukautisten alettua. Jos oireilla on selvä kuukausittainen rytmi, se on tärkeä tieto sekä sinulle että terveydenhuollon ammattilaiselle.

3. Uni alkaa temppuilla

Aiemmin ehkä nukuit, kun laitoit pään tyynyyn. Nyt heräät aamuyöllä pohtimaan asioita, jotka eivät päivällä kiinnostaneet lainkaan.

Esivaihdevuosien aikana voit huomata, että:

• nukahtaminen vaikeutuu

• heräilet yön aikana

• heräät aamuyöllä etkä saa enää unta

• nukut pitkään mutta et virkisty

• kuumuus tai hikoilu herättää

• kestät huonosti valvomista.

Unihäiriöt kuuluvat tavallisiin vaihdevuosioireisiin. Niitä voi esiintyä yhdessä kuumien aaltojen kanssa, mutta uniongelmia voi olla myös ilman koettua yöhikoilua.

Unettomuutta ei silti pidä automaattisesti selittää hormoneilla. Uneen vaikuttavat myös stressi, kipu, mieliala, lääkkeet, alkoholi, levottomat jalat, kuorsaus ja uniapnea.

Jos kuorsaus on lisääntynyt, hengityksessä on katkoksia tai olet päivisin hyvin väsynyt, myös unenaikainen hengityshäiriö kannattaa selvittää. Unenaikaiset hengityshäiriöt yleistyvät vaihdevuosien jälkeen, eikä nainen aina itse tunnista niiden oireita.

4. Sinulle tulee kuumia aaltoja tai yöhikoilua

Kuumat aallot ja hikoilukohtaukset ovat vaihdevuosien tunnusomaisimpia oireita.

Tyypillinen kuuma aalto:

• alkaa nopeasti

• tuntuu rinnassa, kaulalla tai kasvoilla

• voi aiheuttaa punoitusta

• nostaa hien iholle

• voi tuntua sydämen tykyttelynä

• kestää tavallisesti joitakin minuutteja

• voi päättyä palelemiseen.

Yöllä sama ilmiö voi herättää hikisissä lakanoissa ja rasituksessa, että hikoiletherkemmin.

Kuumat aallot liittyvät kehon lämmönsäätelyn muuttumiseen. Hormonimuutos kaventaa lämpötila-aluetta, jonka elimistö kokee sopivaksi. Silloin melko pieni sisäisen lämpötilan muutos voi käynnistää verisuonten laajenemisen ja hikoilun.

Kuumat aallot ja hikoilukohtaukset ovat yleisimpiä vaihdevuosioireita, mutta kaikki naiset eivät niitä koe.

Esivaihdevuodet voivat siis olla mahdolliset, vaikka sinulla ei olisi kuumia aaltoja ollenkaan.

5. Et tunnista mielialaasi tai tapaasi reagoida

Moni nainen kuvaa esivaihdevuosien alussa tunnetta:

”En ole enää oma itseni.”

Saatat:

• ärsyyntyä tavallista helpommin

• kuormittua melusta ja kiireestä

• menettää malttisi nopeasti

• tuntea selittämätöntä ahdistusta

• muuttua itkuherkäksi

• kaivata enemmän yksinoloa

• kokea, ettet enää jaksa miellyttää muita

• huomata stressinsietokykysi heikentyneen.

Mielialan muutokset voivat liittyä hormonivaihteluun, mutta yhteys on monitekijäinen. Huono uni lisää ärtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. Elämäntilanne, kuormitus, ihmissuhteet sekä aikaisempi masennus- tai ahdistustausta vaikuttavat kaikki kokonaisuuteen.

Mielialan vaihtelu ja alakuloisuus kuuluvat tavallisiin vaihdevuosien yhteydessä koettuihin oireisiin. Ne eivät kuitenkaan ole yksinään varma merkki hormonaalisesta vaiheesta.

Uutta tai vaikeaa mielialaoiretta ei pidä kuitata sanomalla, että ”ne ovat vain hormoneja”. Jos toimintakykysi heikkenee tai tunnet toivottomuutta, hae apua riippumatta siitä, mikä oireen taustalla on.

6. Ajatus ei kulje samalla tavalla kuin ennen

Menet huoneeseen, mutta et muista miksi. Tavallinen sana katoaa kesken lauseen. Keskittyminen herpaantuu ja työtehtävät, jotka ennen hoituivat sivulauseessa, vaativat nyt enemmän energiaa.

Tätä kutsutaan usein aivosumuksi.

Vaihdevuosien yhteydessä voidaan kokea:

• sananlöytämisen vaikeutta

• hajamielisyyttä

• keskittymisen heikkenemistä

• työmuistin takeltelua

• tavallista hitaampaa tiedonkäsittelyä.

Muistamisen ja keskittymisen vaikeudet kuuluvat tunnistettuihin vaihdevuosioireisiin. Niihin vaikuttavat kuitenkin myös uni, stressi, mieliala, lääkkeet ja muu terveydentila.

Aivosumu ei yleensä tarkoita muistisairautta. Jos muistioire kuitenkin etenee, haittaa selviytymistä tai läheisesi huomaavat selvän muutoksen, tilanne kannattaa tutkia.

7. Kehosi ei palaudu kuten aikaisemmin

Esivaihdevuosien yhteydessä voi tulla tunne, että keho on vaihtanut käyttöjärjestelmää mutta unohtanut toimittaa uuden käyttöohjeen.

Saatat huomata:

• lihasten väsyvän aiempaa helpommin

• palautumisen hidastuneen

• nivelten tai lihasten kipeytyvän

• painon kertyvän eri tavalla

• voimatasojen laskevan

• ihon tai hiusten muuttuvan

• limakalvojen kuivuvan

• virtsaamistarpeen tihentyvän

• seksuaalisen halun tai kiihottumisen muuttuvan.

Nivel- ja lihaskivut, painon muutokset, limakalvojen kuivuus, virtsaamisoireet ja seksuaalisen halun muutokset kuuluvat vaihdevuosien yhteydessä kuvattuihin oireisiin.

Näiden muutosten tausta on usein monitekijäinen.

Esimerkiksi painoon ja kehonkoostumukseen vaikuttavat hormonien lisäksi:

• ikääntyminen

• lihasmassan määrä

• unen laatu

• liikkuminen

• ravitsemus

• stressi

• insuliiniherkkyys

• lääkitykset.

Nivelkipu ei siis automaattisesti tarkoita estrogeenin puutetta. Toisaalta oireita ei pidä tarkastella irrallisina, jos useampi kehon toiminta on muuttunut samoihin aikoihin.

Yhdellä ensimmäinen merkki on kuukautiskierron lyheneminen. Toisella uni romahtaa. Kolmannella mieliala muuttuu ja neljäs havahtuu ensimmäisen kerran kuumaan aaltoon kesken työpalaverin.

Esivaihdevuosien alussa voi painottua esimerkiksi:

Kuukautiskierron muutos

Kierto lyhenee, pitenee tai muuttuu epäsäännölliseksi. Vuodon määrä tai kesto muuttuu.

Hermoston ja mielialan muutos

Ärtyneisyys, levottomuus, ahdistuneisuus, aivosumu ja stressinsietokyvyn heikkeneminen korostuvat.

Unen ja lämmönsäätelyn muutos

Yöheräily, kuumat aallot ja hikoilukohtaukset ilmaantuvat.

Kehollinen muutos

Palautuminen, nivelet, lihakset, limakalvot, virtsaaminen tai seksuaalisuus muuttuvat.

Sinulla ei tarvitse olla kaikkia oireita ja toivottavasti ei olekkaan!

Esivaihdevuosia ei myöskään arvioida sen perusteella, saatko tietystä oirelistasta tarpeeksi monta pistettä.

Olennaista on oireiden ajoitus, toistuvuus ja kokonaisuus, sekä oireiden vaikutus sinun arkeesi.

Kuukautiset tulevat edelleen

Moni yhdistää vaihdevuodet vasta kuukautisten loppumiseen. Esivaihdevuodet alkavat kuitenkin ennen menopaussia, tavallisesti useita vuosia ennen viimeisiä kuukautisia.

Oireet vaihtelevat kuukausittain ai jopa päivittäin

Hormonitoiminta ei muutu suoraviivaisesti. Välillä olo voi olla hankala ja välillä täysin normaali.

Hyvä kuukausi ei todista, että kuvittelit edellisen kuukauden oireet.

Oireet selitetään elämäntilanteella.

Keski-ikään voi osua samaan aikaan paljon:

• työkuormitusta

• ikääntyvien vanhempien auttamista

• lasten itsenäistymistä

• parisuhteen muutoksia

• sairauksia

• taloushuolia

• oman elämän suunnan uudelleenarviointia.

Väsymykselle ja ärtyneisyydelle löytyy helposti monta uskottavaa selitystä. Joskus hormonaalinen muutos on yksi niistä, ei välttämättä ainoa. Usein naisia myös leimataan tämän perusteella ja koitat peitellä oiretta, koska pelkäät leimaantumista.

Oireita tarkastellaan yksi kerrallaan

Unettomuutta hoidetaan unettomuutena, nivelkipua kipuna ja mielialaa mielialana.

Jos kukaan ei kysy kuukautiskierrosta tai oireiden yhteisestä alkamisajasta, hormonaalinen kokonaisuus voi jäädä huomaamatta.

Kaikkea aletaan pitää vaihdevuosioireena

Tämä on tunnistamatta jäämisen vastakkainen ongelma.

Esivaihdevuosi-iässäkin voi olla anemia, kilpirauhasen sairaus, uniapnea, rytmihäiriö, masennus tai gynekologinen sairaus. Kaikkia oireita ei pidä tunkea "hormonilaatikkoon" vain siksi, että nainen on yli 40-vuotias, mutta todella moni oireista johtaa hormoneihin, kun asiaa tarkastellaan tarkemmin.

Kyllä voivat!

Esivaihdevuosien kaltaisia oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi:

• raudanpuute tai anemia

• kilpirauhasen toimintahäiriö

• raskaus

• uniapnea

• pitkäaikainen unettomuus

• masennus tai ahdistuneisuushäiriö

• voimakas stressi

• lääkkeiden haittavaikutukset

• gynekologiset sairaudet

• sydämen rytmihäiriöt

• tulehdukset tai muut sairaudet.

Useampi asia voi olla käynnissä yhtä aikaa. Sinulla voi olla sekä esivaihdevuosien hormonaalinen muutos että raudanpuute tai uniapnea. Usein hormonimuutos kehossa, voi altistaa näiden sairauksien kehittymiselle.

Oireiden selvittämisen ei tarvitse olla joko–tai-ajattelua.

Seuraa oireita ja kuukautiskiertoa vähintään 2–3 kuukauden ajan.

Kirjaa vain olennaiset asiat:

Kuukautiskierto

• kuukautisten ensimmäinen päivä

• kierron pituus

• vuodon määrä ja kesto

• tiputtelu tai välivuodot

• kuukautiskivut.

Uni ja hermosto

• nukahtaminen

• yöheräily

• yöhikoilu

• aamun vireystila

• mieliala

• ärtyneisyys ja ahdistuneisuus

• keskittyminen.

Muu keho

• kuumat aallot

• päänsärky

• sydämen tykyttelyn tunne

• nivel- ja lihaskivut

• palautuminen

• limakalvo-oireet

• virtsaamisoireet

• seksuaalinen halu ja toimintakyky.

Kysy seurannan aikana kolme kysymystä:

1. Mikä on muuttunut aikaisempaan verrattuna?

2. Toistuvatko muutokset samassa kohdassa kuukautiskiertoa?

3. Kuinka paljon oireet vaikuttavat arkeeni?

Seurannan tarkoitus ei ole tehdä elämästä jatkuvaa oireiden tarkkailua. Tarkoitus on nähdä, muodostavatko yksittäiset kokemukset toistuvan kuvion.

Myöhäinen lisääntymisvaihe

Kuukautiset voivat olla vielä säännölliset, mutta kierto saattaa hieman lyhentyä tai vuodon määrä muuttua. Hormonaalinen ikääntyminen on käynnissä, mutta varsinaisen siirtymävaiheen selvät merkit eivät välttämättä vielä täyty.

Varhainen esivaihdevuosien siirtymävaihe

Kiertojen pituus alkaa vaihdella aiempaa enemmän. Kuukautiset tulevat edelleen, mutta niiden ennustettavuus vähenee. Myös uni-, mieliala- ja kuumotusoireita voi ilmaantua.

Myöhäinen siirtymävaihe

Kuukautisten väliin tulee pitkiä taukoja. Kuumat aallot, yöhikoilu ja muut estrogeenitason vähenemiseen sopivat oireet voivat lisääntyä.

Menopaussi

Menopaussi tarkoittaa viimeisiä luonnollisia kuukautisia. Se voidaan todeta vasta jälkikäteen, kun kuukautisia ei ole tullut 12 kuukauteen.

Postmenopaussi

Postmenopaussi alkaa menopaussin jälkeen. Hormonitasot ovat vakiintuneet aiempaa matalammiksi, mutta oireita ja pidempiaikaisia muutoksia voi edelleen esiintyä.

Hormonaalinen ehkäisy, hormonikierukka, kohdunpoisto ja tietyt sairaudet voivat vaikeuttaa vaiheen tunnistamista kuukautisista.

Yli 45-vuotiaan naisen tyypillinen vaihdevuosioireisto voidaan yleensä arvioida oireiden, iän ja kuukautiskierron perusteella.

Rutiininomaisia hormoni- tai kuvantamistutkimuksia ei tavallisesti tarvita.

Yksi FSH- tai estradioliarvo ei aina kerro luotettavasti hormonaalisesta vaiheesta, koska hormonipitoisuudet voivat vaihdella esivaihdevuosien aikana.

Tutkimuksia voidaan tarvita, jos:

• oireita ilmaantuu alle 45-vuotiaana

• kuukautiset harvenevat tai loppuvat alle 40-vuotiaana

• oirekuva on epätyypillinen

• vuoto muuttuu poikkeavaksi

• hormonaalinen ehkäisy vaikeuttaa tilanteen arvioimista

• oireiden taustalla epäillään esimerkiksi anemiaa tai kilpirauhasen toimintahäiriötä.

Tutkimuksilla ei siis aina etsitä vain esivaihdevuosia. Niillä voidaan sulkea pois muita hoitoa tarvitsevia syitä.

Sinun ei tarvitse odottaa, että kuukautisesi loppuvat tai oireet muuttuvat sietämättömiksi.

Varaa aika, jos oireet:

• häiritsevät unta

• heikentävät työ- tai toimintakykyä

• vaikeuttavat ihmissuhteita

• vaikuttavat mielialaasi

• hankaloittavat seksuaalisuutta

• aiheuttavat jatkuvaa huolta.

Hakeudu arvioon myös, jos:

• kuukautisvuoto on hyvin runsasta tai pitkäkestoista

• sinulla on uutta tai toistuvaa välivuotoa

• vuotoa tulee yhdynnän jälkeen

• kuukautisiin liittyy uusi voimakas kipu

• kuukautiset loppuvat alle 40-vuotiaana

• sydämen tykyttelyyn liittyy rintakipua, pyörtymistä tai hengenahdistusta

• mielialasi laskee voimakkaasti

• muistioireet etenevät tai haittaavat selviytymistä.

Uusi, useammassa kierrossa toistuva välivuoto on syytä tutkia gynekologisesti.

Esivaihdevuosien alkamisesta voi olla kyse, jos huomaat useita uusia ja toistuvia muutoksia kuukautiskierrossasi, unessasi, lämmönsäätelyssäsi, mielialassasi tai muualla kehossasi.

Esivaihdevuosiin viittaavat erityisesti:

• kuukautiskierron muuttuminen

• PMS-oireiden voimistuminen

• yöheräily ja univaikeudet

• kuumat aallot tai yöhikoilu

• mielialan ja stressinsietokyvyn muuttuminen

• aivosumu

• palautumisen, lihasten tai nivelten muutokset

• limakalvo- ja virtsaamisoireet.

Yksi oire ei riitä osoittamaan, että esivaihdevuodet ovat alkaneet. Kuukautisten jatkuminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei hormonaalinen muutos voisi olla käynnissä.

Älä kysy vain:

”Onko tämä oire esivaihdevuosiin kuuluva?”

Kysy myös:

”Mitä kehossani on muuttunut, milloin muutos alkoi ja toistuuko se?”

Ension hormonaalisen vaiheen kysely auttaa sinua tarkastelemaan kuukautiskiertoa, unta, mielialaa, lämmönsäätelyä, limakalvoja, lihaksia, aineenvaihduntaa ja muita kehon muutoksia yhtenä kokonaisuutena.

Kysely ei tee diagnoosia eikä väitä kaikkien oireiden johtuvan hormoneista.

Se auttaa sinua:

• kokoamaan hajallaan olevat oireet yhteen

• tunnistamaan mahdollisen hormonaalisen vaiheen

• huomaamaan, mitä kannattaa seurata

• valmistautumaan terveydenhuollon vastaanotolle

• löytämään tilanteeseesi sopivaa lisätietoa.

Jatka seuraavaksi esivaihdevuosien sisältökokonaisuuteen, jossa opit ymmärtämään tarkemmin hormonimuutosten yhteyttä uneen, mielialaan, hermostoon, lihaksiin, aineenvaihduntaan ja limakalvoihin.

Tutustu esivaihdevuosien sisältökokonaisuuteen

Minkä ikäisenä esivaihdevuodet yleensä alkavat?

Esivaihdevuosien muutoksia voi alkaa ilmaantua 40 ikävuoden tietämissä. Ajankohta vaihtelee paljon. Menopaussi ajoittuu useimmiten 45–55 vuoden ikään, ja siirtymävaihe ja oireet, voivat alkaa tavallisesti jo vuosia ennen sitä.

Voivatko esivaihdevuodet alkaa ilman kuumia aaltoja?

Kyllä. Ensimmäinen merkki voi olla esimerkiksi kuukautiskierron, unen, PMS-oireiden tai mielialan muuttuminen. Kaikki naiset eivät saa kuumia aaltoja.

Voivatko kuukautiset olla vielä säännölliset?

Kyllä. Hormonaalisia muutoksia ja oireita voi esiintyä ennen selvää epäsäännöllisyyttä. Täysin muuttumattoman kierron aikana oireiden muita mahdollisia syitä on kuitenkin tärkeää arvioida.

Alkaako esivaihdevuodet yhtäkkiä?

Hormonaalinen muutos kehittyy vähitellen, mutta ensimmäinen selvästi havaittava oire voi tuntua alkavan nopeasti. Oireet voivat myös tulla ja mennä kuukausittain.

Voiko esivaihdevuosien aikana tulla raskaaksi?

Kyllä. Ovulaatioita voi edelleen tapahtua, vaikka kuukautiskierto olisi epäsäännöllinen ja hedelmällisyys olisi vähentynyt. Ehkäisyä tarvitaan edelleen, jos raskaus ei ole toiveissa.

Miten tunnistan esivaihdevuodet, jos käytän hormonaalista ehkäisyä?

Hormonaalinen ehkäisy voi muuttaa vuotoa ja lievittää tai peittää oireita. Tilannetta arvioidaan silloin iän, muiden oireiden, käytetyn ehkäisymenetelmän ja tarvittaessa ammattilaisen arvion perusteella.