Esivaihdevuosien ensimmäiset oireet – tunnistatko nämä?

Ehkä heräät aamuyöllä etkä saa enää unta. Pinna kiristyy tavallista helpommin, ajatus takeltelee ja keho tuntuu palautuvan hitaammin kuin ennen.

Kuukautisia edeltävä viikko on muuttunut raskaammaksi. Nivelissä kolottaa, sydän muljahtelee tai tutut sanat katoavat kesken lauseen.

Silti et ehkä ajattele esivaihdevuosia. Varsinkaan, jos kuukautiset tulevat edelleen ja kuumat aallot puuttuvat.

Moni nainen selittää ensimmäiset oireet stressillä, huonolla kunnolla, ikääntymisellä tai sillä, ettei vain enää jaksa samalla tavalla kuin ennen. Oireiden taustalla voi toki olla jokin näistä – mutta myös hormonaalinen muutos voi olla yksi osa kokonaisuutta.

Sinä et ole muuttunut heikoksi, hankalaksi tai saamattomaksi. Kehossasi voi olla käynnissä muutos, josta kukaan ei ole muistanut antaa käyttöohjetta.

Esivaihdevuosien ensimmäiset oireet eivät aina ole kuumia aaltoja tai kuukautisten poisjääminen. Ensimmäisiä merkkejä voivat olla unihäiriöt, voimistuneet PMS-oireet, ärtyneisyys, ahdistuneisuus, aivosumu, sydämentykytys, päänsärky, nivel- ja lihaskivut sekä palautumisen hidastuminen. Myös kuukautiskierto tai vuodon määrä voi muuttua hienovaraisesti.

Esivaihdevuosien oireet vaihtelevat naisesta toiseen. Kaikkia oireita ei tule, eivätkä ne ala samassa järjestyksessä.

Olennaista on huomata:

• onko oire sinulle uusi

• toistuuko se

• liittyykö se kuukautiskierron tiettyyn vaiheeseen

• onko useita muutoksia alkanut samoihin aikoihin

• poikkeaako nykyinen vointisi siitä, mikä on ollut sinulle tavallista.

Kuukautiskierron epäsäännöllistyminen on usein selkein merkki varsinaisen menopausaalisen siirtymävaiheen alkamisesta. Oireita voi kuitenkin esiintyä jo ennen menopaussia, ja alkuvaiheessa ne voivat olla lieviä, ajoittaisia ja vaikeasti tunnistettavia.

Esivaihdevuosien alku ei yleensä ole suoraviivainen siirtyminen normaalista hormonitoiminnasta estrogeenin puutteeseen.

Munasarjojen toiminta alkaa muuttua vähitellen. Estrogeenitaso voi välillä nousta korkealle ja toisessa kierrossa jäädä matalammaksi. Myös ovulaation ajoitus ja ovulaation jälkeinen progesteronirytmi voivat muuttua.

Tämän vuoksi oireet voivat:

• vaihdella kierrosta toiseen

• korostua ennen kuukautisia

• kadota välillä kokonaan

• muuttaa muotoaan siirtymävaiheen edetessä.

Yksi kuukausi voi sujua hyvin ja seuraava tuntua siltä, että joku on vaihtanut sekä kehon että mielen asetuksia kysymättä lupaa.

Kyse ei myöskään ole vain lisääntymiselimistä. Sukupuolihormonit ovat yhteydessä esimerkiksi aivojen, lämmönsäätelyn, unen, limakalvojen, luuston, lihasten ja aineenvaihdunnan toimintaan.

Oireiden tausta on kuitenkin usein monitekijäinen, eikä kaikkea keski-iässä ilmaantuvaa pidä tulkita hormonaaliseksi.

Yksi helpoimmin ohitettavista ensioireista on unen muuttuminen.

Saatat nukahtaa normaalisti mutta herätä kahden, kolmen tai neljän aikaan. Uni muuttuu kevyeksi, ja pienetkin äänet herättävät. Aamulla olet väsynyt, vaikka vietit vuoteessa kahdeksan tuntia.

Moni ei yhdistä oiretta esivaihdevuosiin, jos mukana ei ole kuumia aaltoja tai yöhikoilua.

Vaihdevuosien aikana uniongelmista kärsii merkittävä osa naisista. Tavallisimpia ovat yölliset heräämiset ja rikkonainen uni.

Osalle unettomuus voi olla jopa ainoa selkeä vaihdevuosioire.

Uni voi häiriintyä kuumien aaltojen vuoksi, mutta yhteys ei ole aina näin yksinkertainen. Myös mieliala, stressi, kipu, lääkkeet, alkoholi, levottomat jalat, kuorsaus ja uniapnea voivat heikentää unta.

Siksi uusi unihäiriö kannattaa ottaa vakavasti, mutta sitä ei pidä automaattisesti selittää vain hormoneilla.

Seuraa erityisesti:

• heräätkö aina samaan aikaan

• ajoittuuko unihäiriö ennen kuukautisia

• liittyykö heräämiseen kuumuutta, hikoilua tai tykytystä

• kuorsaatko tai onko hengityksessäsi katkoksia

• virkistääkö uni vai oletko päivisin poikkeuksellisen väsynyt.

Kuukautisia edeltävät päivät ovat ehkä aikaisemminkin tuntuneet kehossa ja mielessä. Esivaihdevuosien lähestyessä tuttu PMS voi kuitenkin muuttaa muotoaan.

Saatat huomata:

• ärtyneisyyden lisääntyvän

• ahdistuksen ilmaantuvan ilman selvää syytä

• itkuherkkyyden voimistuvan

• unen huononevan ennen kuukautisia

• rintojen aristavan tavallista enemmän

• turvotuksen lisääntyvän

• päänsäryn tai migreenin pahenevan

• oireisen ajan pitenevän muutamasta päivästä yli viikkoon.

PMS-oireet ilmaantuvat tyypillisesti kuukautiskierron loppupuolella ja helpottavat muutaman päivän kuluessa vuodon alkamisesta. Jos mieliala- ja muut oireet seuraavat selvää kuukausittaista rytmiä, oirepäiväkirja auttaa erottamaan PMS koko kuukauden jatkuvasta oireilusta.

Voimistunut PMS ei yksin todista esivaihdevuosien alkaneen. Se voi kuitenkin olla yksi merkki siitä, että kehosi reagoi hormonivaihteluun aikaisempaa herkemmin.

Vaikeat psyykkiset oireet voivat liittyä myös PMDD-oireyhtymään, masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön. Niitä ei pidä kuitata sanomalla, että kyse on ”vain hormoneista”.

Moni nainen kuvaa esivaihdevuosien alkuvaihetta sanomalla:

”En tunnista itseäni.”

Asiat, jotka aikaisemmin pystyi ohittamaan olankohautuksella, alkavat tuntua ylivoimaisilta. Melu ärsyttää, työpäivä kuormittaa ja läheisen harmitonkin tapa voi kiristää hermoja.

Saatat kokea:

• uudenlaista ärtyneisyyttä

• levottomuutta tai sisäistä jännittyneisyyttä

• selittämätöntä ahdistusta

• mielialan nopeita vaihteluita

• alakuloisuutta

• tavallista heikompaa stressinsietokykyä.

Mielialan muutokset ovat tavallisia menopausaalisen siirtymän aikana, mutta niiden syyt ovat monikerroksisia. Hormonivaihtelun rinnalla vaikuttavat esimerkiksi unen laatu, kuormitus, ihmissuhteet, aikaisempi mielialaoireilu ja elämäntilanne.

Tunteesi ovat todellisia, vaikka taustalla olisi hormonaalinen herkistyminen. Hormonaalinen selitys ei tee kokemuksesta vähemmän merkityksellistä.

Jos alakulo, ahdistus tai toimintakyvyn heikkeneminen on voimakasta, hae apua. Sinun ei tarvitse ensin selvittää itse, ovatko syynä hormonit, uupumus vai mielenterveyden häiriö.

Menet huoneeseen mutta et muista, miksi. Kesken lauseen tavallinen sana katoaa. Työtehtävä, jonka ennen hoidit puolihuolimattomasti, vaatii nyt keskittymistä ja muistiinpanoja.

Tätä kokemusta kutsutaan usein aivosumuksi.

Se voi näkyä:

• sananlöytämisen vaikeutena

• keskittymisen herpaantumisena

• hajamielisyytenä

• työmuistin takelteluna

• vaikeutena vaihtaa tehtävästä toiseen

• tunteena, että ajattelu on tavallista hitaampaa.

Aivosumu, muistamiseen liittyvät kokemukset sekä mielialan ja unen muutokset ovat tavallisia menopausaalisen siirtymän aikana. Unen rikkonaisuus ja uupumus voivat voimistaa kognitiivisia oireita huomattavasti.

Useimmiten kyse ei tarkoita muistisairautta. Muistioireita ei silti pidä automaattisesti selittää vaihdevuosilla.

Hakeudu arvioon, jos oire:

• etenee nopeasti

• haittaa arjessa selviytymistä

• vaikuttaa turvallisuuteen

• näkyy myös läheisillesi selvänä muutoksena

• ei selity univajeella tai kuormituksella.

Sydämen tykyttely voi säikäyttää. Sydän tuntuu lyövän tavallista voimakkaammin, kiihtyvän hetkeksi tai muljahtavan rinnassa.

Tykyttelyä voi esiintyä kuuman aallon yhteydessä, mutta myös ilman selvää kuumotusta. Se voi liittyä esimerkiksi autonomisen hermoston aktivoitumiseen, univajeeseen, stressiin tai hormonivaihteluun. Sydämentykytys mainitaan vaihdevuosien yhteydessä koettuna oireena myös suomalaisissa terveyssisällöissä.

Kaikkea tykytystä ei kuitenkaan pidä tulkita esivaihdevuosioireeksi.

Taustalla voi olla esimerkiksi:

• rytmihäiriö

• anemia tai raudanpuute

• kilpirauhasen toimintahäiriö

• runsas kofeiinin käyttö

• lääkitys

• stressi tai paniikkioire

• univaje.

Hakeudu kiireelliseen arvioon, jos tykyttelyyn liittyy rintakipua, pyörtymistä, voimakasta hengenahdistusta tai pitkäkestoista nopeaa sykettä.

Aamulla sormet tuntuvat jäykiltä. Olkapää kipeytyy ilman selvää vammaa. Liikunnan jälkeen palautuminen kestää pidempään kuin ennen, ja keho tuntuu olevan jatkuvasti hieman jumissa.

Nivel- ja lihaskivut ovat yleisiä vaihdevuosien yhteydessä, mutta niitä ei yleensä ajatella ensimmäisenä hormonaalisen muutoksen oireiksi. Käypä hoito -suosituksessa nivel- ja lihaskivut kuuluvat tavallisiin vaihdevuosien yhteydessä raportoituihin oireisiin.

Yhteys ei kuitenkaan ole yksinkertainen.

Kipuun ja jäykkyyteen voivat vaikuttaa hormonimuutosten lisäksi:

• ikääntyminen

• lihasvoiman ja lihasmassan muutokset

• vähentynyt tai liian yksipuolinen liikunta

• huono uni

• stressi

• nivelrikko

• tulehdukselliset reumasairaudet

• fibromyalgia

• vammat ja kuormitus.

Hormonaalinen vaihe voi olla osa kokonaisuutta, mutta uusi nivelkipu ei ole diagnoosi estrogeenin puutteesta.

Hakeudu tutkimuksiin, jos nivel on selvästi turvonnut, kuumottaa, punoittaa tai kipu on jatkuvaa ja toimintakykyä heikentävää.

Väsymys voi olla ensimmäisiä asioita, jotka alkavat rajoittaa arkea.

Saatat huomata, että:

• työpäivän jälkeen et jaksa enää mitään

• liikunnasta palautuminen vie useita päiviä

• yksi huonosti nukuttu yö tuntuu koko viikon

• tavallinen kiire kuormittaa aikaisempaa enemmän

• aamulla olo ei ole virkistynyt.

Väsymys ja uupumuksen tunne ovat yleisiä vaihdevuosi-iässä koettuja oireita. Niihin voivat vaikuttaa esimerkiksi unihäiriöt, yöhikoilu, mieliala, kivut ja muu terveydentila.

Väsymys on kuitenkin hyvin epäspesifinen oire. Sen taustalla voivat olla myös esimerkiksi:

• raudanpuute tai anemia

• kilpirauhasen toimintahäiriö

• uniapnea

• masennus

• diabetes

• lääkitys

• infektio

• pitkäaikainen stressi

• riittämätön ravitsemus tai palautuminen.

Esivaihdevuodet voivat selittää osan muutoksesta, mutta voimakasta tai jatkuvaa väsymystä ei pidä jättää tutkimatta.

Päänsärky voi lisääntyä tai tuttu migreeni alkaa käyttäytyä eri tavalla. Kohtaukset voivat ajoittua entistä selvemmin ennen kuukautisia tai niiden yhteyteen.

Hormonaalinen vaihtelu voi vaikuttaa erityisesti kuukautiskiertoon liittyvään migreeniin. Päänsärky kuuluu myös vaihdevuosien yhteydessä raportoituihin oireisiin, mutta yhteys on monitekijäinen.

Päänsärkyyn vaikuttavat myös:

• univaje

• stressi

• niska-hartiaseudun kuormitus

• nestehukka

• epäsäännöllinen syöminen

• kofeiini ja alkoholi

• verenpaine

• lääkkeet.

Uusi, poikkeuksellisen voimakas tai neurologisiin oireisiin liittyvä päänsärky vaatii terveydenhuollon arviota.

Limakalvo-oireet yhdistetään usein vasta postmenopaussiin, mutta osa naisista huomaa muutoksia jo siirtymävaiheessa.

Oireita voivat olla:

• emättimen kuivuus, kutina tai kirvely

• yhdyntäkivut

• kiihottumisen tai kostumisen muuttuminen

• tihentynyt virtsaamistarve

• virtsankarkailu

• toistuvat virtsatieoireet

• seksuaalisen halun muuttuminen.

Emättimen ja virtsateiden limakalvo-oireiden yhteys estrogeenitason laskuun tunnetaan hyvin. Niitä voi esiintyä ja ne voivat lisääntyä hormonaalisen siirtymän edetessä.

Osa naisista kertoo myös silmien, suun, nenän tai äänen kuivumiseen liittyvistä muutoksista. Sukupuolihormonireseptoreita esiintyy eri puolilla kehon limakalvoja, mutta näiden laajempien limakalvo-oireiden yhteys esivaihdevuosiin tunnetaan toistaiseksi heikommin kuin emättimen ja virtsateiden oireiden yhteys.

Siksi esimerkiksi jatkuvaa silmien, suun tai nenän kuivuutta ei pidä automaattisesti tulkita hormonaaliseksi. Taustalla voi olla myös lääkitys, allergia, autoimmuunisairaus, kuiva sisäilma tai muu syy.

Esivaihdevuosien ensimmäinen merkki voi olla hyvin pieni muutos kuukautiskierrossa.

Kuukautiset voivat edelleen tulla joka kuukausi, mutta:

• kierto lyhenee muutamalla päivällä

• kierron pituus vaihtelee aikaisempaa enemmän

• vuoto runsastuu tai niukkenee

• vuoto kestää eri ajan kuin ennen

• tiputtelua ilmaantuu

• kuukautisia edeltävä oirejakso pitenee.

Kuukautiskierron epäsäännöllistyminen ja vuodon määrän vaihtelu ovat tavallisia esivaihdevuosissa. Kierto voi kuitenkin näyttää edelleen melko säännölliseltä, vaikka se olisi muuttunut omasta aikaisemmasta rytmistäsi.

Vertaa siis nykyistä kiertoasi omaan aikaisempaan kiertoosi.

Kuumat aallot puuttuvat

Vaihdevuosista puhutaan edelleen usein kuumien aaltojen ja kuukautisten loppumisen kautta. Jos et hikoile, et ehkä ajattele koko asiaa.

Kaikilla oireet eivät kuitenkaan ala kuumilla aalloilla. Ensimmäisenä voi muuttua esimerkiksi uni, mieliala, kuukautiskierto tai keskittyminen.

Kuukautiset jatkuvat

Kuukautisten jatkuminen luo helposti vaikutelman, että hormonitoiminta jatkuu täysin ennallaan.

Esivaihdevuodet alkavat kuitenkin ennen menopaussia. Kuukautiskierto muuttuu tavallisesti siirtymävaiheen aikana vähitellen eikä lopu yhtenä päivänä.

Oireet muistuttavat stressiä tai uupumusta

Uni, mieliala, muisti ja palautuminen muuttuvat myös pitkäaikaisen kuormituksen yhteydessä. Keski-iässä työn, perheen, ihmissuhteiden ja ikääntyvien läheisten vaatimukset voivat olla suuria.

Hormonaalinen muutos ja kuormitus voivat myös vahvistaa toisiaan. Kyse ei aina ole joko hormoneista tai stressistä, vaan molemmista.

Oireita hoidetaan yksi kerrallaan

Unettomuutta tarkastellaan unettomuutena, kipua kipuna ja sydämentykytystä sydänoireena. Tämä on tärkeää, jotta muut sairaudet eivät jää tunnistamatta.

Samalla kokonaisuus voi jäädä näkemättä, jos kukaan ei kysy kuukautiskierrosta, oireiden ajoittumisesta tai siitä, alkoivatko muutokset samoihin aikoihin.

Kaikki esivaihdevuosien yhteydessä koetut oireet eivät ole yhtä vahvasti tunnettuja

Vaihdevuosioireista puhuttaessa kannattaa erottaa toisistaan kolme asiaa.

Vakiintuneesti tunnistetut oireet

Näitä ovat erityisesti:

• kuukautiskierron muutokset

• kuumat aallot ja yöhikoilu

• unihäiriöt

• mielialan muutokset

• emättimen ja virtsateiden limakalvo-oireet.

Näiden yhteys menopausaaliseen siirtymään tunnetaan melko hyvin.

Monitekijäiset oireet

Näitä ovat esimerkiksi:

• väsymys

• aivosumu

• sydämentykytys

• päänsärky

• nivel- ja lihaskivut

• painon ja kehonkoostumuksen muutokset.

Ne ovat yleisiä vaihdevuosi-iässä ja voivat liittyä hormonaaliseen vaiheeseen, mutta niiden taustalla on usein useita samanaikaisia tekijöitä.

Vielä keskeneräisesti tunnetut yhteydet

Esimerkiksi koko kehon limakalvo-oireverkoston, autonomisen hermoston herkistymisen ja joidenkin erilaisten aisti- tai hengitystieoireiden yhteyttä vaihdevuosiin tutkitaan vielä puutteellisesti.

Oiretta ei pidä vähätellä vain siksi, ettei tutkimus vielä anna siihen täydellistä vastausta. Samalla puutteellisesti tunnetusta yhteydestä ei pidä tehdä varmaa syy-seurauspäätelmää.

Mitä voit itse seurata?

Pidä 2–3 kuukauden ajan yksinkertaista oire- ja kiertopäiväkirjaa.

Kirjaa:

• kuukautisten alkamispäivä

• kierron pituus ja vuodon määrä

• nukkuminen ja aamuyön heräily

• mieliala ja ahdistuneisuus

• kuumat aallot ja yöhikoilu

• päänsärky tai migreeni

• sydämentykytys

• aivosumu ja keskittyminen

• nivel- ja lihaskivut

• väsymys ja palautuminen

• limakalvo- ja virtsaamisoireet.

Kysy itseltäsi:

1. Mikä on muuttunut aikaisempaan verrattuna?

2. Toistuvatko oireet tiettyyn aikaan kuukaudesta?

3. Alkoiko useampi oire samoihin aikoihin?

4. Vaikuttavatko oireet uneen, työkykyyn tai tavalliseen arkeen?

Tarkoituksena ei ole tarkkailla itseään hengiltä. Tavoitteena on nähdä, onko yksittäisten oireiden taustalla toistuva kuvio.

Milloin kyse voi olla jostakin muusta?

Samantapaisia oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi:

• raudanpuute ja anemia

• kilpirauhasen toimintahäiriö

• uniapnea

• masennus ja ahdistuneisuushäiriöt

• pitkäaikainen stressi

• rytmihäiriöt

• reumasairaudet

• lääkkeiden haittavaikutukset

• raskaus

• gynekologiset sairaudet.

Esivaihdevuodet ja jokin muu sairaus voivat myös esiintyä samanaikaisesti. Keski-ikä ei suojaa muilta vaivoilta sairauksilta tai vaivoilta, mutta monien näistä syntyyn hormonitasot vaikuttavat.

Varaa aika, jos oireet:

• haittaavat unta tai päivittäistä toimintakykyä

• heikentävät työkykyä tai mielialaa

• aiheuttavat jatkuvaa huolta

• ovat voimakkaita tai nopeasti pahenevia

• alkavat selvästi ennen 45 vuoden ikää

• liittyvät poikkeavaan kuukautisvuotoon.

Hakeudu nopeasti arvioon, jos:

• sydämentykytykseen liittyy rintakipua, pyörtymistä tai voimakasta hengenahdistusta

• päänsärky alkaa äkillisesti ja on poikkeuksellisen voimakasta

• mielialaan liittyy toivottomuutta tai itsetuhoisia ajatuksia

• vuoto on erittäin runsasta

• sinulla on uusi neurologinen oire, kuten toispuoleinen heikkous tai puheen häiriö.

Vaihdevuosioireiden vuoksi on perusteltua hakeutua hoitoon, jos oireet haittaavat merkittävästi jokapäiväistä elämää.

Esivaihdevuosien ensimmäiset oireet voivat olla paljon huomaamattomampia kuin yleensä ajatellaan.

Ensimmäisenä voi muuttua:

• uni

• PMS-oireilu

• mieliala ja stressinsietokyky

• muisti ja keskittyminen

• sydämen rytmin tuntemukset

• nivelet ja lihakset

• palautuminen

• päänsärky

• limakalvot

• kuukautiskierron hienovarainen rytmi.

Yksittäinen oire ei todista, että esivaihdevuodet ovat alkaneet. Kun useita uusia muutoksia alkaa esiintyä samoihin aikoihin, hormonaalinen vaihe kannattaa kuitenkin ottaa mukaan kokonaisarvioon.

Sinun ei tarvitse odottaa kuumia aaltoja tai kuukautisten loppumista ennen kuin alat selvittää, mitä kehossasi tapahtuu.

Selvitä, voivatko oireesi liittyä hormonaaliseen vaiheeseen

Ension hormonaalisen vaiheen kysely auttaa sinua tarkastelemaan kuukautiskiertoa, unta, mielialaa, lämmönsäätelyä, limakalvoja, lihaksia, aineenvaihduntaa ja muita kehon muutoksia yhtenä kokonaisuutena.

Kysely ei diagnosoi esivaihdevuosia eikä väitä kaikkien oireiden johtuvan hormoneista.

Se auttaa sinua:

• kokoamaan hajallaan olevat oireet yhteen

• tunnistamaan mahdollisen hormonaalisen vaiheen

• huomaamaan, mitä kannattaa seurata

• valmistautumaan vastaanottokäyntiin

• löytämään omaan tilanteeseesi sopivaa sisältöä.

Jatka seuraavaksi esivaihdevuosien sisältökokonaisuuteen, jossa saat ymmärrettävää tietoa hormonitoiminnan muutoksista, oireiden yhteyksistä ja oman hyvinvoinnin tukemisesta.

Voiko unettomuus olla esivaihdevuosien ensimmäinen oire?

Kyllä. Uni voi muuttua katkonaiseksi tai aamuyön heräily lisääntyä jo ennen selviä kuumia aaltoja. Unettomuudella on kuitenkin monia muitakin mahdollisia syitä, jotka on tarvittaessa selvitettävä.

Voivatko esivaihdevuodet alkaa mielialaoireilla?

Mielialan vaihtelu, ärtyneisyys, alakuloisuus ja ahdistuneisuus voivat esiintyä menopausaalisen siirtymän aikana. Oireisiin vaikuttavat hormonien lisäksi esimerkiksi uni, kuormitus ja aikaisempi mielenterveys.

Onko sydämentykytys esivaihdevuosien oire?

Sydämentykytystä voidaan kokea vaihdevuosien yhteydessä, ja se liittyy kiinteästi hormonitasojen muutokseen, mutta se voi johtua myös monesta muusta syystä. Uusi, pitkittyvä tai muihin sydänoireisiin liittyvä tykytys tulee arvioida terveydenhuollossa.

Voivatko esivaihdevuodet aiheuttaa nivelkipua?

Nivel- ja lihaskivut ovat yleisiä vaihdevuosi-iässä raportoituja oireita. Kivun tausta on usein monitekijäinen, joten esimerkiksi turvonnut, punoittava tai jatkuvasti kipeä nivel tulee tutkia.

Voivatko oireet alkaa, vaikka kuukautiset ovat säännölliset?

Hormonaalisia muutoksia ja lieviä oireita voi esiintyä ennen selvää kuukautiskierron epäsäännöllisyyttä. Täysin ennallaan jatkuvan kierron aikana on tärkeää huomioida myös PMS ja oireiden muut mahdolliset syyt.

Tarvitaanko esivaihdevuosien toteamiseen verikoe?

Yli 45-vuotiaan tyypillinen vaihdevuosioireisto arvioidaan yleensä oireiden, iän ja kuukautiskierron perusteella. Yksittäinen hormonitulos ei välttämättä kerro luotettavasti vaiheesta, koska hormonipitoisuudet vaihtelevat siirtymävaiheen aikana.